Historia
Kirjoittaja Jussi Salo
PERÄLÄN METSÄSTYSSEURAN PERUSTAMISVAIHEET
Perälän Metsästysseuran perustava kokous pidettiin Perälän Osuuskaupan konttorissa 16.8.1934.
Perustavassa kokouksessa olivat läsnä Vilho Mylläri, Arvi Syrjämäki, Martti Seppä, Frans Metsälä ja Matti Ketonen.
1 §. Päätettiin perustaa Perälän Metsästysseura niminen yhdistys.
2 §. Virallinen kokous päätettiin pitää 22.8.1934 klo 20:00 Osuuskaupan konttorissa.
Perälän Metsästysseuran yleinen kokous pidettiin 22.8.1934. Paikalla olivat seuraavat henkilöt:
V. Hietikko, Esko Latva, Aapeli Kiili, Paavo Rinta-Perälä, Eeli Latva, Arvo Ketonen, Matti Ketonen, Vilho Mylläri, Arvi Syrjämäki, Martti Seppä, Mikko Yrjölä ja Frans Metsälä.
Kokouksen järjestäytymisen jälkeen valittu puheenjohtaja Martti Seppä luki kokoukselle Suomen Metsästäjäliiton mallisäännöt, jotka pienin muutoksin hyväksyttiin.
Kokouksessa päätettiin mm. seuran sisäänkirjoitusmaksusta, jäsenmaksusta ja myös siitä, että seuraan jäseneksi pääsee jokainen paikkakuntalainen.
Kokouksessa valittiin seuralle johtokunta, johon valittiin Martti Seppä, Vilho Mylläri, Arvi Syrjämäki ja Frans Metsälä.
Esiteltiin myös Martti Sepän laatima metsästysvuokrasopimus, johon seuran jäsenet olivat hankkineet eri kulmakuntien maanomistajien allekirjoituksia. Vuokranmaksuksi päätettiin esittää metsänomistajille 25 penniä metsähehtaarilta.
Kokouksen jälkeen johtokunta valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Martti Sepän ja sihteeri- rahastonhoitajaksi Frans Metsälän.
----------
Pöytäkirjojen mukaan seuran toiminta jatkui ainakin 28.8.1940 saakka. Kokouksia ei tosin pidetty aivan säännöllisesti, mutta kuitenkin niin, että joissakin kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin kahdenkin vuoden tilit ja toiminta.
28.8.1940 pidetyssä kokouksessa on tehty päätös seuran rekisteröimisestä. Asiaa eteenpäin viemään valittiin V. Mylläri ja A. Syrjämäki.
Sotavuodet keskeyttivät metsästysseuran yhdistystoiminnan ilmeisesti kokonaan. Ainakaan pöytäkirjamerkintöjä ei näiltä vuosilta löydy. Yhdistys jäi rekisteröimättä.
Marraskuun 3 päivänä 1946 pidetyssä kokouksessa päätettiin jälleen Perälän Metsästysseuran perustamisesta ja hyväksyttiin seuralle mallisäännöt. Tehtiin mm. päätös seuran rekisteröimisestä, mikä tehtävä annettiin johtokunnan hoidettavaksi. Johtokuntaan valittiin Aabeli Kiili, Väinö Lång, Yrjö Kiviluoma ja Arvi Syrjämäki. Johtokunnan järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Aabeli Kiili, varapuheenjohtajaksi Yrjö Kiviluoma ja sihteeri- rahaston-hoitajaksi Arvi Syrjämäki.
Tässä perustavassa kokouksessa oli saapuvilla Aabeli Kiili, Väinö Lång, Yrjö Kiviluoma, Vilho Mylläri, Eero Rinteelä, Valde Latva, Erkki Onnela, Unto Luomala ja Heikki Rinta-Seppälä.
Jostakin syystä yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan lähtenyt kunnolla käyntiin. Ainakaan pöytäkirjoja toiminnasta ei ole saatavilla.
------------
Vanha sanonta "kolmas kerta toden sanoo", pitää Perälän Metsästysseuran kohdalla paikkansa. Lokakuun 29 päivänä 1954 kokoonnuttiin Perälän Työväentalolle perustavaan kokoukseen. Saapuvilla olivat Kalle Hakala, Antti Pentinmäki, Veikko Korpi, Aleksi Lunti, Pauli Ketola, Pentti Ketola, Paavo Ketola, Severi Mylläri, Paavo Rinta-Perälä, Reijo Latva, Eeli Nisula, Artti Järvistö, Pentti Markkula, Paavo Elorinta, Eino Hakala, Sulo Tamminen ja Olavi Lunti.
Pohjanmaan piirin yleinen riistapäällikkö Niilo Harja oli kokouksessa mukana ja hän selosti metsästysseuratoimintaa ja esitti toivomuksen, että Peräläänkin perustettaisiin toimiva metsästysseura.
Kokouksen 3 §:n mukaan päätettiin perustaa Perälän Metsästysseura niminen yhdistys.
Kokouksen 5 §:n kohdalla hyväksyttiin seuran säännöiksi Suomen yleisen Metsästäjäliiton mallisäännöt.
Johtokuntaan valittiin (6 jäsentä): Paavo Ketola, Veikko Korpi, Severi Mylläri, Kalle Hakala, Eeli Nisula, Antti Pentinmäki ja (3 varajäsentä): Pentti Markkula, Paavo Elorinta ja Olavi Lunti.
Johtokunta kokoontui joulukuun 13 päivänä 1954 ja valitsi seuran puheenjohtajaksi Antti Pentinmäen, varapuheenjohtajaksi Kalle Hakalan, sihteeriksi Eeli Nisulan, varasihteeriksi Paavo Ketolan ja rahastonhoitajaksi Severi Myllärin.
Entisten seurain jäsenkortteja saatiin Harry Bussilta 312 kpl. Maaliskuun 16 päivänä 1955 pidetyn kokouksen 4 §:n mukaan päätettiin hankkia entisiltä jäseniltä lupa seurojen varojen siirtämisestä uudelle seuralle.
Samassa kokouksessa on tehty päätös anoa seuralle hirvenkaatolupa. Hirvenkaatoporukkaan ilmoittautuivat alustavasti: Veikko Korpi, Reijo Latva, Lauri Kokko, Pentti Ketola, Antti Pentinmäki ja Kalle Hakala. Edellä mainituista on edelleen hirviporukan jäsenenä Reijo Latva.
Metsästysseuran toiminta lähti nyt vireästi käyntiin.
29.07.1955 rekisteröintiin tarvittavat asiakirjan saapui rekisteriviranomaiselle ja 07.09.1955 Perälän Metsästysseura ry. merkittiin yhdistysrekisteriin.
Heinäkuun 6 päivänä 1956 pidetyn yleisen kokouksen 6 §:n kohdalla on merkintä ja päätös, että vuoteen 1947 toimineen Perälän Metsästysseuran jäsenten suostumuksella siirretään vanhan seuran varat, pöytäkirjat, kuitit ja tilikirjat nykyiselle Perälän Metsästysseuralle.
Vuonna 1957 pidetyssä yleisessä kokouksessa tehtiin arvio sen hetkisestä riistamäärästä ja tuhoeläimistä. Päätettiin aloittaa riistanhoitotyö seuran alueilla koko jäsenkunnan voimin, rakentamalla riistalle ruokintapaikkoja. Samoin päätettiin tuhoeläinten hävittämiskilpailusta, säännöistä ja palkinnoista. Erikoisesti villikissat saivat tappotuomion. Samassa kokouksessa on myös päätetty koiraluettelon laatimisesta kunnalle.
1960 luku oli hyvin perinteistä metsästysyhdistys toimintaa. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Osallistuttiin erilaisiin Riistanhoitopiirin ja -yhdistyksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja Metsästäjäliiton kokouksiin. Seurattiin tarkasti riistakantojen kehitystä ja vaihteluja. Rauhoitettiin riistaa määräajoiksi.
1970 luvulla alettiin kiinnittää huomiota metsästäjien ampumataitoon ja sen kehittämiseen. Osallistuttiin muiden seurojen järjestämiin ampumakilpailuihin. Pöytäkirjat kertovat mm. vuodelta 1972, että Perälän joukkue on voittanut Teuvan metsästysseurojen välisen haastekilpailun.
Metsästysseura Jahdin jäsenten kanssa kisattiin ammunnan paremmuudesta useiden vuosien aikana.
Ensimmäiset oman seuran jäsenten väliset kilpailut järjestettiin elokuun 3 päivänä 1975 Severi Raittilan metsäkämpällä.
29.04.1984 pidetyssä vuosikokouksessa valittiin seuralle kilpailutoimikunta, jonka tehtäviin kuului ampumakilpailujen järjestäminen. Toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Jorma Nikitin ja jäseniksi Asko Kiili, Tapio Latva, Jorma Rinta-Perälä ja Jarmo Syväluoma.
Oman metsästysmajan rakentamisesta keskusteltiin ensimmäisen kerran 20.11.1961 pidetyssä kokouksessa. Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, eli huhtikuun 15 pv:nä 1981 valtuutettiin johtokunta valmistelemaan tontin ostoasiaa Antero Kiviluoman kanssa.
Lokakuun 5 päivänä 1984 laadittiin ja allekirjoitettiin kauppakirja, jonka mukaan Perälän Metsästysseura ostaa Antero ja Laura Kiviluoman omistaman 2,53 ha:n suuruisen alueen ns. Palomäestä.
Lokakuun 19 päivänä 1984 pidetty ylimääräinen kokous hyväksyi laaditun kauppa-kirjan.
Syyskuun 5 päivänä 1985 tapahtuneessa lohkomistoimituksessa alue sai nimekseen ERÄMÄKI RN:o 5:100. Lainhuuto k.o. tilaan myönnettiin elokuun 6 päivänä 1986.
Kun kauppakirja oli laadittu ja kauppa hyväksytty, aloitti kilpailutoimikunta työt alueella. Raivattiin ampumarata-alue ja rakennettiin suojavallit. Toimikunnan apuna olivat monet muutkin seuran jäsenet innolla mukana. Juha Nikitin, Jussi Ojala, Aimo Ojala, Kari Hietanen kuuluivat ns. "kalustoon".
Noin kymmenen vuoden ajan toimikunta apujoukkoineen järjesti ampumaradalla useita ammuntojen SM- katsastuksia sekä muita seuran sisäisiä ammuntoja. Toiminta rönsyili mm. varhaisperunan viljelyyn ja ampumateltan pitoon. Mattilan Jounin kasvihuoneessa kasvatettiin perunaa. Päävastuun ja markkinoinnin hoiti Jussi Ojala. Perunaa toimitettiin oman kylän kauppoihin ja osa myytiin Teuvan kesämarkkinoilla, jossa myös ampumateltta oli suosittu kohde usean vuoden ajan.
1980 luvulla oli hirvikanta kasvanut niin rajusti, että hirvien viljelyksille ja metsälle aiheuttamia vahinkoja alettiin korvata valtion varoista. Kaatolupien määrää lisättiin vuosi vuoden jälkeen. Huippuvuodet olivat vuosi 1982: 19 aikuisen ja 13 vasan lupaa, vuosi 1983: 16 aikuisen ja 11 vasan lupaa ja vielä vuosi 1984: 13 aikuisen ja 13 vasan lupaa. Noina vuosina hirviporukan kokonaisvahvuus oli lähes 40 miestä. Lupamäärien kasvaessa alettiin arpomaan lihapaloja myös maanomistajille ja muutama hirvenruho vuodessa myytiin seuran lukuun.
1980 lukua voidaan kutsua seuran toiminnassa rakentamisen vuosikymmeneksi.
1. Vuonna 1985 rakennettiin lahtiliiveri.
2. Vuonna 1987 rakennettiin sähkölinja
3. Vuonna 1988 rakennettiin metsästysmaja.
4. Rakennettiin sauna- ja varastorakennus. (v. 1989 )
5. Rakennettiin pienoishirvirata.(v.1989 )
Vuonna 1985 toukokuun 2 päivänä Perälän Nuorisoseuralla pidetyssä kokouksessa tehtiin yksimielinen päätös, että aletaan rakentamaan Erämäkeen lahtiliiveriä. Rakennustoimikuntaan valittiin päävetäjäksi Tuomo Kivelä, jäseniksi Severi Raittila, Pentti Markkula, Yrjö Rinta-Perälä, Kalevi Kiili, Jorma Rinteelä ja Alpo Ojanperä. Kokouksen 27 osanottajasta oli suurin osa hirvimiehiä.
17.05.1985 pidetyssä kokouksessa esiteltiin rakennussuunnitelmat. Liiveri tulee olemaan mitoiltaan 6m X 10 m, josta lämmintä tilaa 3 m x 6 m.
Seuran yleinen kesäkokous 23.08.1985 pidettiin uudessa lahtiliiverissä. Samaisessa kokouksessa vahvistettiin seuralle uudet säännöt.
Elokuun 28 päivänä 1986 pidetyn johtokunnan kokouksen pöytäkirjan mukaan johtokunta on valmistellut sähkön hankintaa Erämäkeen. Jyllinkosken tarjous oli 13.000 markkaa. Yleinen kesäkokous 29.08.1986 on antanut valtuudet johtokunnalle viedä sähköasiaa eteenpäin. Joulukuun 18 päivänä 1986 laadittiin ja allekirjoitettiin liittymissopimus Jyllinkosken Sähkö Oy:n kanssa.
Vuonna 1987 voitiin viettää "valojuhlia" Erämäessä. Sähkölinja rakennettiin vauhdilla ja linjalta kaadetut puut päätettiin ostaa maanomistajilta seuran lukuun.
Tammikuun 29 päivänä 1988 pidetyssä yleisessä kokouksessa tehtiin päätös oman metsästysmajan rakentamisesta. Hyväksyttiin Tuomo Kivelän rakennussuunnitelmat ja piirustukset. Rakennusala 104 m2, tilavuus 270 m3. Ulkomitat 13 x 8 m. Rakennushankkeen toteuttamiseksi järjestettiin puutavaran ja rahan keräys kyläläisten keskuudessa. Tukkipöllejä kertyi 174 kpl. Valmiiksi sahattua puutavaraa 30 m3 ja rahaa nimismiehelle laaditun keräystilityksen mukaan 7.985,- mk. Lainaa otettiin rakennushanketta varten 50.000 markkaa.
Rakennusprojekti toteutui nopeassa vauhdissa. Seuran jäsenten talkootyönä hanke eteni niin nopeasti, että hirvimiesten järjestäytymiskokous syyskuun 16 päivänä 1988 pidettiin omalla majalla. Näin oli seuran jäsenten keskuudessa itänyt ja elänyt toive omasta metsästysmajasta toteutunut 27 eletyn ja toimitun vuoden jälkeen.
Metsästysmajan rakentaminen oli kova ponnistus pienen seuran toimesta. Tämä ei kuitenkaan intoa pienentänyt. 31.03.1989 pidetyn vuosikokouksen päätöksellä päätettiin aloittaa uusi rakennusprojekti.
Tarvitaan puuliiveri ja hyysit, eikä saunakaan olisi pahitteeksi.
Uutta hanketta lähdettiin toteuttamaan puuliiterin ja vessojen osalta kesällä 1989. Rakennuksen kokonaistilavuus oli 6 x 5 m, eli 30 m2. Saunaa ja pukuhuonettakin varten rakennukseen varattiin riittävät tilat.
31.03.1989 pidetyssä kokouksessa päätettiin myös pienoishirviradan rakentamisesta ampumarata-alueelle.
Useiden vuosien aikana naapuriseuroilta oli tullut pyyntöjä alueiden luovuttamisesta koirakokeita varten. Näihin oli aina suhtauduttu myönteisesti. Seuran jäsenet olivat oppaina kun kokeita järjestettiin seuramme alueella.
Kipinä oli iskenyt myös Perälän Metsästysseuran jäseniin. Erikoisesti Jarmo Syväluoma innostui suomen ajokoirien jäniskokeista ja ehkäpä hänen ehdotuksestaan 31.03.1989 pidetyssä kokouksessa päätettiin anoa Etelä-Pohjanmaan Kennel-piirin jäsenyyttä ja valittiin seuran ensimmäinen kenneltoimikunta; jäsenet Jarmo Syväluoma, Tuomo Kivelä, Ahti Niemi, Asko Kiili ja Erkki Salo. Toimikunnan kokoonpanossa kiinnitettiin huomio koirarotujen harrastajiin.
Kenneltoimikunta on toiminut erittäin aktiivisesti. Ajokokeita pidettiin 1990 luvulla useina syksyinä sulalla ja lumikelillä. Ensimmäinen todellinen Kennel-jaoston tulikoe oli Lännenlohkon aluekarsinta seuramme järjestämänä.
Jussi Tuomela on innostunut dreeverien kasvattamisesta ja hänen ansiosta on järjestetty dreeverien ajokokeita joissa osanottajia on ollut ympäri Suomea.
Hirvikoira toiminta sai alkunsa samaan aikaan. Siinä oli innokkaina koiramiehinä mukana mm. Kari Runsala, Antti Vainioranta, Asko Kiili, ja Juha Nikitin. Kaikilla oli pelaavat koirat ja kokeita järjestettiin ja järjestetään edelleen 2- 3 kpl joka syksy.
Merkittäviä kokeita on ollut kahdet aluekarsinnat joissa koiria on ollut lähes 20 kpl. Vaativin koe oli syksyn 2004 harmaa narttujen lohkon valintakoe, josta kolme parasta koiraa pääsi suoraan SM-haukkuihin. Viime vuodet hirvikokeiden vetäjinä ovat toimineet Asko Kiili ja Juha Nikitin. Heidän toimesta on kehitetty ns. kivääri kisa. Siinä kisataan parhaasta Teuvalaisesta hirvikoirasta jossa palkintona on uusi hirvikivääri. Kisa poikkeaa joka kolmas vuosi.
Kenneltoimikunta / metsästysseura on saanut järjestettäväkseen myös koiranäyttelyitä. Näissä on jäsenten talkoohenki tullut hyvin esille. Ensimmäiset näyttelyt järjestettiin v. 1999, koiria oli 140 kpl. Seuraava näyttely järjestettiin v. 2002/ koiria 174 kpl. Viimeisin näyttely järjestettiin kuluvana kesän ja koiria oli mukana peräti 203 kpl. Kiitosta on tullut joka vuosi niin Kennelpiiriltä kuin ulkomuoto tuomareilta erinomaisista järjestelyistä ja ammattimaisesta näyttely organisaatiosta.
-----------------
Palataanpa historiassa vielä vähän taaksepäin:
Kesäkuun 18 päivä 1989 järjestettiin metsästysmajalla avointen ovien päivä kaikille seuran jäsenille, maanomistajille ja muillekin kyläläisille. Tarjottiin vieraille hirvisoppaa ja oikein täytekaakkukahvit.
Toukokuussa 1990 järjestettiin Erämäessä maalaustalkoot. Rakennukset saivat seiniin punaisen värin ja ikkunapuitteet maalattiin valkoisiksi.
Kesällä 1991 järjestettiin vesijohtotalkoot. Johtokunta oli hankkinut noin kilometrin verran kolmevarttista muoviputkea ja luvan vetää vesijohtoputki entiseltä Perälän meijerin lähteeltä metsästysmajalle. Putki laitettiin entisiin puuputkiin ja homma onnistui hyvin
Lähde putsattiin ja laitettiin uudet sementtirenkaat ja kansi paikalle. Kun päästiin metsästä majalle, juoksi vesi iloisesti sitä varten rakennettuun kaivoon.
Kun vesi saatiin omalle tontille, päätettiin välittömästi lähteä toteuttamaan saunan rakentamista. Hankkeen vetäjäksi valittiin Jarmo Syväluoma. Metsästysmajan keittiöön laitettiin vesijohdot, samoin saunaan.
Kesällä 1993 rakennettiin saunarakennuksen edustalle uimalampi, johon ylimääräinen vesi juoksutetaan. Uimalampi oli alkuaikoina hyvin ahkerassa käytössä. Saunomisen yhteydessä on mukava pulahtaa raikkaaseen saunalampeen virkistymään.
Omasta hihamerkistä ja seuran logosta keskusteltiin ensikerran syyskokouksessa 1990. Maaliskuussa 1992 päätettiin julistaa suunnittelukilpailu hihamerkistä. Kilpailun voitti Juha Nikitin ja tältä pohjalta hanke päätettiin toteuttaa ja tilata hihamerkkiä jäseniä varten.
1990 luvun jälkipuoliskolla hirvikanta lähti jälleen voimakkaaseen kasvuun. Lupamääriä lisättiin vuosi vuodelta. Samanaikaisesti hirvijahdin aloittamista aikaistettiin. Hirvimiesten keskuudessa heräsi ajatus kylmiön rakentamisesta hirviliiverin yhteyteen. Muutamia vuosia asiaa kypsyteltiin, kunnes vuoden 2004 keväällä hanketta lähdettiin suunnittelemaan ja kesän aikana hanke toteutettiin valmiiksi. Syksyn hirvijahdin aikana todettiin, että saatiin hyvin toimivat laitteet ja hirvenlihoja voidaan nyt riiputtaa pidempään kylmiössä kun aikaisempina vuosina. Alku syksystä liiteri oli lämmin ja loppujahdin aikana liian kylmä.
Kylmiön rakentamisen yhteydessä asennettiin metsästysmajaan uudet ns. lämpölasit ja näin saatiin aikaan huomattavaa säästöä sähkön kulutukseen.
Vuosien ja vuosikymmenien aikana on varmasti jäänyt kirjaamatta monia maininnan arvoisia asioita, joita pöytäkirjat ei kerro.
Seuran johtokuntien aktiivisuus eri vuosilta on hyvinkin vaihtelevaa. On aikakausia jolloin on pidetty pöytäkirjaa miltei kaikista tapahtumista ja taas joinakin vuosina johtokunnan ainoaksi kokoukseksi on jäänyt järjestäytymiskokous.
Historiikin laatimista helpotti kuitenkin huomattavasti se asia, että seuran koko toiminnan aikaiset pöytäkirjat on säilynyt tallella. Eri toimikuntien pöytäkirjoja ei ole ollut käytettävissä. Kenneltoimikunnan osalta asiat olivat Juha Nikitinillä hyvin muistissa. Joitakin tarkennuksia Juhan kertomaan on löytynyt seuran pöytäkirjoista.
--------
LOPUKSI: Poimintoja elettyjen vuosien varrelta.
27.09.1934 johtokunta on kokouksessaan päättänyt pitää iltamat seuralla. Ohjelma: Tervehdyspuhe; A. Syrjämäki, Metsästyspakina; V. Mylläri, Yksinlaulua; L. Kristo, Murrejuttuja, F. Metsälä, Näytelmä "Toppakahvia", Lopuksi tanssia. Jostakin syystä iltamat järjestettiin nimismies Jorma Valanteen antamalla kirjallisella luvalla vasta 6.11.1937. Tilityksen mukaan tuloja oli 1055 Smk ja menoja 804 Smk. Puhdasta tuloa 251 Smk.
Mauri Marttila muistelee kuulleensa perimätietona, että hänen paapallaan Nikolai Marttilalla, Juho Ojanperällä ja Efraim Salolla olisi ollut yhden hirven kaatolupa jo ennen ensimmäisen metsästysseuran perustamista. Tietoon ei löydy kuitenkaan virallista vahvistusta.
Toinen perimätieto kertoo, että Lunti/ Saarela olisivat hakeneet hirvenkaatolupaa v. 1951. Sitä ei kuitenkaan ole myönnetty.
Vuonna 1982 haettiin hirvenkaatoluvat ns. yhteislupana kaikkien muiden Teuvan Metsästysseurojen kanssa.
Kesäkokouksessa 13.08.1982 oli ennätysmääräinen osanotto. Jäseniä paikalla oli 59.
Vuonna 1983 päätettiin muistaa Juha Nikitiniä hänen saavuttaman hirvenhiihdon piirinmestaruuden ansiosta.
1980 luvulla alettiin hirvien lentolaskenta yhdessä naapuriseurojen kanssa.
Laadittiin ketunmetsästystä koskeva sopimus, jonka perusteella metsästystä voidaan jatkaa naapuri seuran alueella, jos ajo etenee vieraalle alueelle.
06.09.1990 on kylätoimikunnalle annettu lupa tanssien järjestämiseen metsästysmajalla.
Majaa ja saunaa päätettiin vuokrata ulkopuolisten käyttöön.
1980 luvulla alettiin arpoa hirvenliha paloja maanomistajille ja 1990 luvulla järjestettiin hirvipäivällisiä jäsenille, maanomistajille ja muille kyläläisille.
Viime vuosina on seura lunastanut hirvimiehiltä kaatolupia ja ruhot on myyty seuran toiminnan tukemiseen.
Kesällä 1990 Kiilin Seppo oli suunnitellut seuran jäsenille kalastusmatkan Pohjois-Norjaan. Osanottajia oli mukana n. neljäkymmentä. Toinen kalastusmatka tehtiin vuonna 1991, joka suuntautui Ruotsin ja Norjan kautta aina Atlantille saakka. Saalistakin saatiin. Kiilin Sepon mukaan pelottavin kala oli kissakala. Tällä matkalla oli osanottajia kolmisenkymmentä henkeä. Matkat tehtiin jäsenten omakustanteisina.
Hauskin päätös mitä pöytäkirjoista löytyy, on heinäkuun 8 päivänä 1992 tehty päätös, jonka mukaan Perälän Metsästysseura tulee antamaan virka-apua Kristiinankaupungin alueella toimenpantavaa Leijonan metsästystä varten.
Jatko historiikkiin, vuodet 2005 – 2015
Metsästysseuraan on liittynyt viimeisen 10 vuoden aikana vuosittain 1-5 uutta jäsentä, paitsi v. 2008 ei uusia jäseniä seuraamme liittynyt. Jäsenmäärä on nyt v. 2015 yhteensä 125, joista 16 on kunniajäseniä.
Toimintaa
Vuonna 2005 metsästysseura teki Teuvan kunnalle tarjouksen kaukolämpölaitoksen uudistamiseen liittyvistä purkutöistä ja tarjous hyväksyttiin. Vaikka purkutyössä käytettiin jäsenten talkootyön lisäksi ulkopuolisia urakoitsijoita, jäi siitä seuralle hyvä tuotto. Kertynyt tuotto käytettiin mm. lahtivajan ja kylmiön lainan hoitoon.
50-vuotisjuhlan jälkeen rakennustoiminta ja hankinnat ovat vähän hiipuneet, mutta jotain mainitsemisen arvoista on kuitenkin tehty. Jäsenet ovat omatoimisesti ja itse kustantaminaan rakentaneet neljä laavua seuran toiminta-alueelle. Juha Nikitin on tehnyt laavun Jokikorven metsätien varrelle. Jaakko Perälä ja Hannu Kytölä ovat rakentaneet kaksi laavua, toinen on Flankkuharjun ja toinen Haapikankaan metsätien varressa. Tuomo Kivelä on rakentanut laavun Pettumäen ja Jokikorven metsäteiden risteykseen.
Vuonna 2009 hankitiin seuralle kota joka sijaitsee Jorma Kittilältä vuokratulla maalla Haapikankaan metsätien varressa.
Vuoden 2012 syksyllä hankittiin hirvimiesten avuksi ”Rautahepo” eli Järnhäst – merkkinen kone hirvien ruhojen siirtämiseen metsästä.
Metsästysmajalla on pidetty maalaus- siivous- ja polttopuutalkoita, on järjestetty kokouksia ja kämppää on myös vuokrattu erilaisiin tilaisuuksiin. Kämpän pihassa ollut uimalampi on peitetty. Kyläläisille ja metsänomistajille on järjestetty hirvipäivälliset nuorisoseurantalolla.
Riistanhoito ja riistakannat
Seuran alueella on ollut vuosien varrella muutamia riistapeltoja ja ruokintapaikkoja. Metsäkanalintujen määrä on vähentynyt, myös metsäjänikset ovat vähenemässä kun taas rusakkojen määrä näyttäisi lisääntyvän. Hirvien määrä on pysynyt aika tasaisena. Valkohäntäpeurat ovat lisääntyneet, samoin kuin uutena tulokkaana metsäkauris näyttää lisääntyvän nopeasti. Vainionrannan kosteikolla on ollut oma vaikutuksensa mm vesilintujen määrää lisäävänä.
Pedot
Karhuista on ollut muutama jälkihavainto ja ainakin yksi näköhavainto. Syksyllä 2015 on tehty yksi näköhavainto sudesta. Kettujen määrä on pysynyt ennallaan, supien ja minkkien määrä on hieman lisääntynyt.
Hirven metsästys
Hirviporukan koko on pysynyt pienenä, noin 20 henkilössä. Porukassa oli vuosina 2007 ja 2008 kaksi saksalaista vierasta, jotka toivat hieman erilaista kulttuuria hirvenmetsästykseen. Erikoisuutena jahdissa soitettiin silloin metsästyksen aloitusfanfaarit ja hirvenkaatofanfaarit metsästystorvella.